|
Kylät ja maisema: historiallista maantiedettä GIS-ympäristössä, esimerkkinä Valkeakosken Rapola ja Sääksmäen Kirkonpuoli Jyrki Lehtinen Maiseman historiaa Sääksmäen Rapolan harjujakson maisematilassa Valkeakoskella tutkittiin historiallisten karttojen avulla. Intensiivinen tutkimus koostui kolmen ajankohdan maanmittauskartoista 1640-luvulta 1920-luvulle. Ekstensiivinen tutkimus käsitti saatavilla olleet muut, enimmäkseen pienimittakaavaiset karttalähteet alueelta 1700-luvulta1900-luvulle. Pääpaino intensiivisessä tutkimuksessa oli maankäytön ja maanomistuksen muutoksissa tutkittujen ajankohtien välillä. Ekstensiivisessä tarkastelussa pyrittiin optimoimaan luotavan kuva-aineiston laatua ja arvioimaan lähdekokonaisuuden rakennetta. Menetelmänä työssä käytettiin ruotsalaisessa historiallisessa maantieteessä kehitettyä ns. kartöverlägg-tekniikkaa siirrettynä gis-ympäristöön niin ikään ruotsalaiseen tutkimukseen tukeutuen. Tulokseksi työstä saatiin nykyiselle karttapohjalle yhdisteltynä ensin 1800-1900-luvun vaihteen, sitten 1700-luvun lopun ja 1640-luvun maastokuviot historiallisten karttojen mukaisina sekä vastaava sarja maanomistusyksiköistä isojakoa edeltäneestä tilanteesta 1800-luvun lopulle. Periaatteena maiseman tarkastelussa pidettiin toiminnallisuutta, ei visuaalisuutta. Siten Rapolan harjujaksoa visuaalisena maisematilana tuli vastaamaan asutushistoriallinen ja maantieteellinen pitäjänosa Sääksmäen kirkonpuoli maanomistusta jäsentävine jakokuntineen. Näiden varaan voidaan arvioida vielä 1900-luvun ensi puoliskollakin maanomistusrakenteen alueella kerrostuneen. Paitsi paikkatietoympäristössä hankkeessa luotua korkeatasoista kuva-aineistoa maanmittaus- ja muista kartoista ja eräiden karttojen asiakirjoista voidaan käyttää myös kuvadokumentteina eri yhteyksissä. Ruotsin esimerkin perusteella on myös oletettavaa että vanhojen karttojen käyttö ennen pitkää siirtyy kokonaan korkealaatuisiin digitaalisiin kuviin, joita voidaan muokata eri tarkoituksiin ja samalla varjella alkuperäisiä karttoja. Muita kehittyneitä osa-alueita ruotsalaisessa historiallisen paikkatiedon käsittelyssä ovat historiallisen paikkatiedon käsite- ja informaatiomallit, rasterikuvien oikaisu sekä historiallisen paikkatiedon topologinen mallintaminen. |