ETUSIVU SISÄLLYS TEKSTI KUVAT LÄHTEET LINKIT
Jyrki Lehtinen:

Kiipu ennen ja nyt - Miten ympäristö on muuttunut?

Katsaus Kiipun maisemahistoriaan

1. Miten ympäristön historiaa tutkitaan?

Menneisyys kertoo

Nykyinen ympäristömme voi kertoa meille paljon menneisyydestä, jos osaamme sitä lukea, ja menneisyytemme voi kertoa meille paljon nykyhetkestä. 

Se, mitä on ympärillämme nyt, on tulosta ajallisesti eri mittaisista ja alueellisesti  eri laajuisista kehityskuluista. 

Kiipun tunnettu historia

Kiipun kylän historia alkaa todennäköisesti 1300-luvulta (1). Kirjallisia tietoja Jokioisten kylistä, niiden asukkaista ja taloista on 1400-luvun lopulta tai 1500-luvulta alkaen (2), ensin mainintoina ja myöhemmin yhtenäisinä asiakirjasarjoina kuten maakirjat ja henkikirjat, ja 1600-1700-luvuilta alkaen kirkonkirjat. Jo 1700-luvun kirkonkirjoissa ja 1800-luvun henkikirjoissa on lueteltu kaikki kylien asukkaat talon tarkkuudella. 

Kartoilla lounaishämäläisten kylien historiaa voidaan seurata maanmittauskartoista. Niistä ensimmäiset osasta Lounais-Hämeen kyliä ovat 1600-luvulta tai 1700-luvun alusta, mm. Kiipun kylän vanhin kartta vuodelta 1710. Isonjaon kartat ovat yleensä 1700-luvun lopulta (Kiipulla 1793) ja isonjaon järjestelyn kartat 1800-luvun loppupuolelta (Kiipulla 1898). Muiden toimitusten karttoja (halkomiset, rajankäynnit, muut tilusjärjestelyt, lohkomiset) on 1700-luvulta 1900-luvulle ja edelleen nykyaikaan (3)

Ensisijaiset karttalähteet

Maanmittauskartoista on olemassa kaksi sarjaa. Niistä toista säilytetään Kiipun tapauksessa Hämeen maanmittaustoimistossa Hämeenlinnassa (lyhenne jatkossa HMmt) ja toista Maanmittaushallituksen maanmittausarkistossa Helsingissä (lyhenne jatkossa MMH). 

Sarjat ovat osittain samansisältöisiä siten, että alkuperäiset, usein huonokuntoisemmat konseptikartat ovat Hämeen maanmittaustoimiston arkistossa Hämeenlinnasssa ja puhtaaksipiirretyt kopiot tärkeimmistä toimituksista sekä kaikkein vanhimmat kartat ovat Maanmittaushallituksen maanmittausarkistossa Helsingissä.

Muita lähteitä maanmittauskarttojen ohella ovat sotilaskartat. Niitä on Ruotsin vallan ajalta julkaistu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana nimellä Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805(4).  Nämä kartat ovat yleispiirteisiä, mutta perustuvat ainakin Jokioisten alueella todennäköisesti maastohavaintoihin. 

Venäjän vallan ajalta on koko eteläisestä Suomesta tarkempia, mittakaavassa 1:21 000 laadittuja ja käsin väritettyjä sotilastopografikarttoja (5). Niitä säilytetään kahtena eri sarjana Sota-arkistossa ja Kansallisarkistossa ja ne perustuvat pääasiassa maastomittauksiin. Näistä ns. Senaatin kokoelman venäläisistä topografikartoista on olemassa myös mustavalkoisia, päällepiirroksin täydennettyjä painettuja versioita mittakaavassa 1: 42 000. Niiden säilytyspaikkana on Maanmittauslaitoksen historiallinen kartta-arkisto Helsingissä.

Yhdessä maanmittauskarttoja ja sotilaskarttoja voidaan tässä nimittää ensisijaislähteiksi, koska ne yleensä perustuvat maastotyöhön (paitsi jos uudempi maanmittauskartta esim. on kokonaan tai osittain vanhemman maanmittauskartan jäljennös). 

Toissijaiset karttalähteet

Toissijaisia lähteitä edellä mainittuihin nähden ovat yleispiirteisemmät, esim. maanmittauskartoista kopioimalla ja pienentämällä yhdistetyt pitäjänkartat ja näistä edelleen kopioimalla ja pienentämällä yhdistetyt kihlakuntien tai koko Suomen kartat. Toisinaan niitä on saatettu täydentää uudemmilla tiedoilla kuten esim. rautateillä, vaikka itse karttapohja olisikin vanhempi. 

Toissijaisista karttalähteistä maanmittaushallituksen vanhoja eli Senaatin kokoelman pitäjänkartttoja 1: 20 000 1840-80 -luvuilta säilytetään Kansallisarkistossa. Niissä lähteenä on usein isojakokartta, sekä paikoin sitä uudempia maanmittauskarttoja silloin kun niitä on karttaa laadittaessa tai sitä myöhemmin päivitettäessä ollut saatavissa. Näiden perusteella on 1850-luvulla koottu lehtijakoinen, painettu ns. Kalmbergin kartasto 1: 100 000 (säilytyspaikkana Maanmittauslaitoksen historiallinen kartta-arkisto Helsingissä). Jokioisista on lisäksi maanmittari Nordenstedtin v. 1797 laatima Jokioisten kartanon kartta 1:20 000 Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Lähteenä siinä ovat isojakokartat ja se muistuttaa sisällöltään myöhempiä vanhoja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja.

1900-luvulla koottuja toissijaisia karttalähteitä Etelä-Suomessa ovat Maanmittaushallituksen uudet pitäjänkartat 1:20 000 1920-40-luvuilta. Niissä ovat lähteenä yleensä uusimmat käytettävissä olleet maanmittauskartat, joita on toisinaan saatettu täydentää maastossa. Näiden perustella on Maanmittaushallituksessa edelleen laadittu 1910-40-luvuilla Suomen taloudellisia karttoja 1:100 000 joissa voi olla täydennyksiä esim. tiestössä ym. 

Nykyaikaiset kartat

Vasta 1940-50-luvuilta lähtien on kattavasti olemassa nykyisen kaltaisia peruskarttoja ja niiden ohella esim. ns. veroluokituksen ilmakuvakarttoja, jotka kokonaan perustuvat ilmakuvaukseen. Myös oikaistuja ilmakuvia eli ortokuvia on nykyään saatavana. 

Paitsi paperille painettuina, näitä nykyaikaisia karttoja on saatavissa myös sähköisessä muodossa, joko internetissä katseltavina tai muuten tiedostomuodossa jaeltavina karttatuotteina. 

Näitä digitaalisia karttatuotteita ovat esim. digitaaliset peruskartat (tuotenimi Perus-cd), digitaaliset ortoilmakuvat, peruskarttaa tietosisällöltään vastaava maastotietokanta sekä muut digitaaliset kartta-aineistot ja karttatietokannat. 

Vanhoja karttoja tutkittaessa uudet kartat voivat olla pohjakarttoina, joista etsittyjen kiintopisteiden avulla vanha kartta on mahdollista digitaalisesti oikaista nykyiselle karttapohjalle. 

2. Historialliset kartat Kiipulta

Vanhin säilynyt kartta Kiipun ja Saarten kylistä on maanmittari N. Avanderin laatima tiluskartta vuodelta 1710 (MMH H77 3/1-2). Sen jälkeen ovat seuraavan täydellisen tiluskartan tehneet Kiipun ja Saarten kylien isojakoa varten vuonna 1793 maanmittarit Fottenborg ja Nordenstedt (HMmt Jokioinen 4:-; MMH H77 3/2a-7). 

Seuraava täydellinen tiluskartta Saarten kylästä on maanmittari G.W. Stormbomin vuosina 1849-53 laatima Eskolan ja Timarin sukuoikeustilojen tilusten erottamiseksi Kiipun, Saaren ja Jokioisten kylien yhteisistä tiluksista (HMmt Jokioinen 4:e, MMH H77 3/8-19). Kiipun kylästä seuraava täydellinen kartta on isonjaonjärjestelystä vuodelta 1898 (HMmt Jokioinen 4:g, MMH H77 3/25-69). Sen on laatinut maanmittari S. Löfqvist.

Muita, vain osan Kiipun ja Saarten kylien tiluksista käsittäviä karttoja ovat tehneet rajajärjestelyjä ja tilusten yhteenvetoja varten vuosina 1849-52 maanmittari G. W. Stormbom (HMmt Jokioinen 4:b),  kotitarvemetsämaan erottamista varten Karan, Kutilan ja Waltin tiloille vuosina 1886-90 maanmittari M. Nordman (HMmt 4:2, MMH H77 3/20-24) ja Jaakkolan tilalla vuonna lohkomista varten maanmittari M. Virkki (HMmt Jokioinen 4:4). Maankäyttötiedon osalta nämä kartat ovat aiempien karttojen kopioita.

Vuodelta 1921 on maanmittari J. A. Berlinin laatima vuokra-aluejärjestelyn kartta, joka kattaa osan Kiipun ja Saarten kylien  tiluksista (HMmt Jokioinen 4:5, MMH H77 3/70-101). Sen maankäyttötieto perustuu osaksi vuoden 1898 isonjaonjärjestelyn karttaan, mutta uudisviljelysten osalta myös uusiin mittauksiin.

Tätä tarkastelua varten on kokonaan käyty läpi Kiipun ja Saarten kylien vuoden 1793 isojakokartta sekä Saarten kylän vuoden 1853 tilusjärjestelyn kartta ja Kiipun kylän vuoden 1898 isonjaonjärjestelyn kartta. Ne on luettu digitaaliseen muotoon osaksi paperikopioilta, osaksi mikrofilmeiltä, ja osa karttojen sisällöstä on siirretty kiintopisteiden avulla nykyiselle karttapohjalle. 

Tämän tuloksena historiallisen kartan maankäyttökuvio voidaan esittää digitaalisessa muodossa  joko sellaisenaan tai nykyaikaisen peruskartan pohjalla ja verrata eri aikaisten karttojen sisältöä helposti toisiinsa. 

Vertailuaineistona on käytetty muita yllä lueteltuja karttoja yksityiskohtien osalta. Tietoja maanomistuksesta on lisäksi koottu maarekisteristä ja Maanmittaushallituksen 1920-luvun uudesta pitäjänkartasta, josta on digitoitu kiinteistöjen rajat 1920-luvun alun tilanteen mukaisina. 

3. Maanomistuksen historia

Jokioisten kartano

Nykyisen Jokioisten alueella maankäytön ja maanomistuksen historiaan merkittävästi vaikuttanut tekijä on ollut Jokioisten kartano. Se on laajimmillaan käsittänyt koko nykyistä Jokioisten kuntaa vastaavan alueen ja osia nykyisistä Ypäjän ja Humppilan kunnista ja Forssan kaupungista.

Aina 1900-luvulle asti Jokioisten kartanon alueeseen ovat kuuluneet nykyisen Jokioisten kunnan kaikki kylät, sekä nykyisestä Forssasta Kuhalan, Talsoilan ja Vieremän kylät; nykyisestä Humppilasta Huhdin ja Taipaleen kylät ja nykyisestä Ypäjästä Palikkalan ja Varsanojan kylät. 

Tämän ohella läheisesti Jokioisten vaiheisiin liittyviä muita maaomaisuuksia ovat nykyisen Ypäjän alueella sijainnut Kartanonkylän kartano, joka käsitti nykyisen Ypäjän alueella sijaitsevat Kartanon, Perttulan ja Levän Kylät ja nykyisen Forssan alueella sijainnut Viksberg Haudankorvan kylässä. Näistä Kartanonkylä erotettiin Jokioisista vuonna 1792, mutta liitettiin sen yhteyteen uudestaan vuonna 1915 (6)

Jokiläänin ulkopuolelle jääneistä Haudankorvan kylän taloista alunperin muodostuneeseen Viksbergin kartanoon taas liitettiin Jokilääniin kuuluneita Haudankorvan kylän taloja 1780-luvulla. Jokiläänin ulkopuolelta siihen tuli kuulumaan tiloja myös läheisestä Lunttilan kylästä, sekä ulkotilana Kojon kartano nykyisellä Koijärvellä. (7). Vuodesta 1852 Viksbergin omistajana oli Forssa-yhtiön perustaja A. W. Wahren, jonka perilliset myivät kartanon vuonna 1907. Suoraan Forssa-yhtiön omistukseen Jokiläänin ulkopuolelta päätyi myös lähes koko Linikkalan kylä josta sittemmin muodostettiin Forssa-yhtiöön kuulunut Forssan kartano, sekä 1800-luvun lopulta alkaen vielä lukuisia metsätiloja Tammelasta ja sen lähipitäjistä.(8)

Ennen nykyisten Tammelan, Jokioisten, Ypäjän ja Humppilan kuntien perustamista 1800-luvun lopulla ja Forssan kauppalan ja Koijärven kunnan perustamista 1920-luvulla em. Jokioisten kartanon alueet kuuluivat Tammelan kirkkopitäjään. Sen alaisuudessa Jokioinen, Humppila ja Perttula (myöhemmin Ypäjä) olivat kappeleina ja saarnahuonekuntina.

Kylät kartanon alaisuudessa

Verrattuna maanomistukseen muualla läntisessä ja eteläisessä Suomessa olosuhteet Jokioisten kartanon alaisessa Jokiläänissä ovat olleet poikkeukselliset (9). Kun maanomistus Länsi-Suomessa 1900-luvulle tultaessa tavallisesti on muodostunut joko yksittäisistä kylien kantataloista tai korkeintaan yhden tai toisinaan kahden kylän alueelle ulottuneista kartanoista, niin kartanoon omistus- tai verotussuhteessa on Jokioisissa ollut koko entisen Portaan hallintopitäjän Jokioisten neljänneskunta.

Pohjana maanomistukselle kartanoon kuuluvissa kylissä olivat eri aikaiset oikeuden päätökset, joiden tuloksena eri taloja hallitsevat talonpojat olivat eri aikoina joutuneet erilaiseen asemaan suhteessa kartanoon, mikä sittemmin vaikutti maanomistukseen ja vuokrasuhteisiin (10).

Perintörälssi-, sukuoikeus- ja lampuotitalot

Osa Jokioisten kartanon alaisista tiloista (kuten Kiipun Klemelä ja Jaakkola) oli perintörälssitiloja, joiden haltijoilla katsottiin olevan tilaansa omistusoikeus ja vain verosuhde kartanoon. 

Osa (kuten Kiipun Kara, Kutila ja Valtti sekä Saarten Timari ja Eskola) oli sukuoikeustiloja, joiden omistajaksi katsotttiin kartano, mutta joiden haltijoilla oli tiloihinsa perinnöllinen hallintaoikeus. 

Ja viimein osa tiloista oli lampuotitiloja eli ns. puhtaita rälssejä, joiden omistajana oli kartano ja tilojen viljelijät olivat vuokraajan asemassa (vuonna 1910 tällaisia olivat esim. Kiipun Mattila, Paara, Heikilä, Jussila, Lassila ja Kurkku). 

Eri aikoina nämä omistussuhteet saattoivat myös muuttua, kun esim. sukuoikeuksia myytiin kartanolle ja aiempi sukuoikeustila (kuten esim. v. 1872 Kiipulla Paara ja Jussila) muuttui lampuotitilaksi (11)

Vaikutusta näillä omistussuhteilla oli etenkin maanomistukseen, kun maan omistus- ja käyttöoikeus eri tiloilla katsottiin erilaiseksi, ja eri tilat tämän takia joutuivat maanjaoissa, kuten isojako ja isonjaon järjestelyt, erilaiseen asemaan.

Ja niinpä, kun isossajaossa muualla Lounais-Hämeessä (so. esim. nykyisessä Tammelassa tai Somerolla) yleensä jakokuntien metsät, pellot ja niityt jaettiin talojen veroluvun mukaisesti kaikkien jakokuntaan kuuluvien kylien talojen kesken jakolohkoihin, oli tilanne toinen Jokioisten kartanoon kuuluvissa kylissä: näissä katsottiin ainoastaan perintörälssitilan aseman saaneiden talojen olevan isossajaossa oikeutettuja sekä metsään, niittyyn että peltoihin. Sukuoikeustilan asemaan joutuneiden talojen taas katsottiin sukuoikeuden nojalla hallitsevan vain jaon ajankohtana käytössään olleita niittyjä ja peltoja. Metsät jäivät kartanolle niin että sukuoikeustiloilla oli niihin vain kotitarvekäyttöoikeus. 

Myöhemmin 1850-luvulla saatettiin sukuoikeustiloille lisäveroa vastaan luovuttaa näiden raivaamia uudisviljelyksiä, joiden kartano muuten katsoi kuuluvan itselleen (12)

Sittemmin myös sukuoikeustilojen oikeus metsän kotitarvekäyttöön pyrittiin kartanon toimesta korvaamaan erottamalla näille rajattuja kotitarvemetsiä. Saartenkylässä (ja tämän ohella myös Palikkalassa ja Minkiöllä) tämä tapahtui, ilmeisesti koemielessä, jo v. 1853, muilla sukuoikeustiloilla (mukaanlukien Kiipun sukuoikeustilat) vasta oikeusprosessin jälkeen 1880-luvun lopulla (13)

Puhdasta rälssiä olevat eli lampuotitilat jäivät näitä lisämaita vaille, ja näin maanomistus ja hallinta eri tilojen välillä eriytyi entisestään. 

Torpat ja sivukartanot

Kylien muita maita, joita olivat metsät ja veronkorotuksia vastaan lunastamatta jääneet uudisviljelykset, hallitsi kartano suoraan. Näiden viljelyä varten muodostui torppia, jotka olivat vuokrasuhteessa kartanoon. Tämän lisäksi oikeus omiin torppiin eli maan vuokraamiseen oli vain perintörälssitiloilla (Kiipulla Jaakkola ja Klemelä). Sukuoikeustiloilla ei tätä oikeutta ollut ilman kartanon lupaa, mikä teki näiden tilojen torppien aseman kartanoon nähden suojattomaksi (14).

Paitsi lampuotitiloina ja torppina kartano saattoi hallita maita myös sivukartanoita perustamalla (15). Näin kartano menetteli joko niissä kylissä, missä kaikki tai suuri osa kylän taloista oli joutunut lampuotitilan asemaan, tai kun kyliin isonjaon tuloksena oli jäänyt sopivaa liikamaata. 

Näin muodostuneita sivutiloja olivat nykyisellä Jokioisilla mm. Jänhijoen Nummela ja Vaulammin Söderkulla eli Haunio 1810-luvulla; Rehtijärven Nummela ja nykyisen Ypäjän Varsanojalla sijainnut Varsanoja 1830-luvulla; Niemen Lintupaju ja nykyisen Forssan kaupungin alueella sijainnut Talsoila 1850-luvulla; sekä Kuuma ja nykyisen Humppilan alueella sijaitseva Huhdin Marttila ja nykyisen Ypäjän alueella sijaitseva Palikkalan Vähäsuo 1800-luvun lopulla (16)

Näistä lampuotitiloja yhdistämällä muodostuneita olivat Rehtijärvi, Talsola, Varsanoja ja Huhdin Marttila. Muut olivat lähinnä uudisviljelyn tulosta. Sivutiloista Jänhijoen Nummela ulottui myös Kiipun kylän maille. Myös itse Jokioisten pääkartano nykyisessä Jokioisten kylässä oli aikoinaan v. 1618 muodostettu silloisten Hyrsylän ja Nivan kylien kaikki talot yhdistämällä.

Maanomistuksen järjestelyt  muokkaavat maisemaa

Isonjaon järjestelyissä, jollaisia toimitettiin osassa kyliä 1800-luvun lopulla, pyrittiin isossajaossa usein hajalleen jääneet tilukset kokoamaan yhtenäisempiin lohkoihin. Kiipulla tämä merkitsi useille tiloille ulosmuuttoja vanhalta kylätontilta, samaan tapaan kuin oli osaksi tapahtunut jo isonjaon yhteydessä tai sen jälkeen (17)

Suurempi muutos oli vuoden 1918 jälkeen koko Suomessa toimeenpantu vuokra-alueiden lunastaminen, jota edelsi Jokioisten kartanoiden joutuminen valtion omistukseen v. 1918 (18). Tällöin muodostettin entisistä perintörälssi- ja sukuoikeustaloista itsenäisiä tiloja, ja lunastettiin vuokralla olleita lampuotitiloja, torppia ja mäkitupa-alueita sekä muodostettiin uusia viljelystiloja, asuntotiloja ja lisämaita yhteensä 953 kappaletta (19)

Järjestelyjen jälkeen kartanolle, jota nyt omisti Suomen valtio, jäi Kiipulla vain Nummelan sivukartanon maita sekä siihen luettuja metsäpalstoja Kiipujärven suunnalta. Toisen maailmansodan jälkeen lohkottiin vielä osia näistä maista siirtoväelle ja muille maansaantiin oikeutetuille.

4. Asutus ja maankäyttö

Mitä maanmittauskartat kertovat?

Maanmittauskarttojen tärkein sisältö on maanomistus, jonka järjestelyjä varten useimmat maanmittauskartat on tehty, sekä maankäyttö ja nautinta, jotka olivat vaikuttamassa maanomistusta koskeviin järjestelyihin. Maankäytöstä saadaan kartoista tietoa etenkin pelloista, niityistä ja aitauksista sekä teistä ja asutuksesta. 

Seuraavassa käydään Kiipun kylän osalta läpi talojen, ja myöhemmin myös torppien sijainti vuosien 1710, 1793 ja 1898 tiluskartoissa, sekä yleispiirteisemmin maankäyttö vuosien 1793 ja 1898 kartoissa ja maanomistus vuoden 1898 kartassa. Samalla näitä muutoksia peilataan edellä kuvattuun maanomistuksen historiaan ja maankäytön muuttumiseen yleisemmin.

Jos maankäytöstä ja asutuksesta pyritään muodostamaan yleistä kuvaa samaan tapaan kuin maanomistuksesta edellä, on kuva lähinnä seuraava:

Kylät ennen isojakoa

Vanhimpana perusyksikkönä asutukselle ovat kylät Kiipu ja Saari. Ne hallitsivat nautinta-alueenaan Kiipun ja Saarten jakokuntaa. Jakokunnan sisällä metsä oli yhteistä ja pellot olivat joko sarkajaossa (vanhimmat pellot) tai talojen yksityisomistuksessa (uudisraiviot). Niityt omistettiin joko yhteisesti (tankojakoniityt) tai yksityisesti. Niittyjä saattoi kylillä olla myös toistensa jakokuntarajojen sisällä. 

Kylien talot ovat sijainnet kaikki samalla kylätontilla vieri vieressä, tai joskus jokin talo siitä erillään. Kiipulla ja Saartenkylässä ovat vuonna 1710 kaikki talot olleet kylätonteilla. Pellot ovat olleet tonttien välittömässä läheisyydessä usein niiden kahden puolen kahdessa eri aitauksessa ja uudemmat raiviot hajallaan lähellä tonttia. Niityt ovat jakokunnan takamailla tai muualla, missä on alavia, kosteita mastonkohtia. Jakokunnan rajoina ovat luonnonpaikat kuten suuret siirtolohkareet, jokihaarat, lähteet, vesistöt jne. 

Isonjaon vaikutukset

Kun isojako tehdään, on tarkoituksena yleensä jakaa sekä kylien pellot niityt että metsät talojen kesken mahdollisimman harvoihin lohkoihin. Johtuen Jokioisten kartanon poikkeuksellisista maanomistusoloista jaettiin Kiipulla metsiä vain perintörälssitaloille Jaakkolalle ja Klemelälle, ja muille vain niittyjä ja peltoja. Tuloksena tästä oli että isonjaon jälkeen perintörälssitalot maidensa sisällä voivat raivata peltoa vapaasti, mutta muiden talojen haltuun jäivät periaateessa vain niillä jaon ajankohtana olleet viljelykset. 

Talojen muuttoja isojako aiheutti Kiipulla välittömästi kaksi, kun Klemelä ja Jaakkola muuttivat pois kylätontilta. Myöhemmin 1800-luvulla muuttaa myös Lassila omalle jakolohkolleen. Muut muutokset tarkoittavat lähinnä pelto- ja niittyalan kasvua, jota kuitenkin Jokioisten kartanon maanomistus rajoitti muiden kuin perintörälssitalojen ja kartanon torppien osalta. Isonjaon ajankohtana oli torppia Kiipun kylän isojakokarttaan merkitty vain kolme: Kuusniemi, Talpia ja Riidanloppu (sama kuin myöhempi Salmenoja). 1800-luvun lopulla torppia on jo runsaasti.

Niittytaloudesta peltoviljelyyn ja uudisraivaukseen

Suuri muutos maankäytössä tapahtuu 1860-luvun nälkävuosien jälkeen, kun niittyjä yhä enemmän aletaan raivata pelloksi ja samalla kasvattaa myös heinää pelloissa. 1880-luvulla tämä muutos on parhaillaan käynnissä. Samaan aikaan kartano toteuttaa eri kylissä asutuksen uudelleenjärjestelyjä, joilla torppia ja taloja siirretään vanhojen kylätonttien läheisyydestä takamaille, ja samalla toteutetaan uusjakoja, jollainen Kiipulla toteutuu v. 1898. Isonjaon järjestelyn tuloksena Kutila, Heikkilä Mattila ja Jussila siirtyvät kylätontilta nykyisille paikoilleen. 

Kun myös vuokra-alueiden lohkomisessa 1920-luvulla lunastettavia torppia siirretään ja muodostuu kokonaan uusia viljelystiloja, merkitsee tämä uudisraivauksen jatkumista ja asutuksen hajautumista entisestään. 

5. Talojen vaiheet

5.1 Tiluskartta vuodelta 1710

Vanhin kartta Kiipun ja Saarten kylätonteista on maanmittari Nils Avanderin laatima tiluskartta vuodelta 1710. Siinä Kiipun kylän kaikki talot sijaitsevat vielä kylätontilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Etelästä pohjoiseen lueteltuna tien länsipuolella joen rannassa ovat seuraavat talot: Mattila, Kara, Lassila, Jaakkola, Paara, Kurkku ja Valtti. Tien itäpuolella näistä hiukan erillään ovat idästä länteen lueteltuina Heikkilä, Kutila ja Klemelä. Saarten kylätontti on saman kartan mukaan ollut Timarin talon nykyisestä paikasta n. 200 m lounaasen. Kylän kaksi taloa Timari ja Eskola ovat olleet tontilla vierekkäin. Etäämpänä kylistä näkyvät riihitontit.

Nykyään Kiipun kylän vanhalla tontilla sijaitsevat edelleen Karan ja Valtin talot, jotka  ovat olleet samalla paikalla koko kylien tunnetun historian ajan. Saarten kylätontin vanhalta paikalta sen sijaan ovat molemmat kylän alkuperäisistä kantataloista muuttaneet pois.

5.2 Isonjaon kartta vuodelta 1793

Seuraava käytössä oleva kartta Kiipun ja Saarten taloista on maanmittari Fottenborgin laatima tiluskartta vuodelta 1793, jolla isonjaon suoritti vuonna 1794 maanmittari Nordenstedt. Konseptiversiota kartasta säilytetään Hämeen maanmittaustoimistossa Hämeenlinnassa ja puhtaaksipirrettyä karttaa Maanmittaushallituksen maanmittausarkistossa Helsingissä. Koska kartan konseptiversio ja lopullinen kartta osaksi poikkeavat toisistaan niiden sisältö selostetaan tässä erikseen. 

Tontit

Kartan konseptiversiossa (HMmt Jokioinen 4:-) on talojen sijainti Kiipun kylätontilla sama kuin vuonna 1710, paitsi että Klemelän tontti on piirretty hieman eri paikkaan kuin vuoden 1710 kartassa. Kylätontilla ovat etelästä pohjoiseen lueteltuina Mattilan, Karan, Lassilan, Jaakkolan, Paaran, Kurkun ja Valtin talot. Myös Saartenkylässä talojen tontit ovat entisillä paikoillaan. Kiipun Jussila on asiakirjojen mukaan Paaran kanssa yhdysviljelyksessä, eikä sillä ole eri tonttia. Kiipun Jaakkolan ja Klemelän isonjaon jälkeisillä tontinpaikoilla ei kartan tässä versiossa ole merkintöjä tontista tai talouskeskuksesta. Arvioni on, että tämä kartan konseptiversio kuvastaa tilannetta ennen isojakoa. 

Puhtaaksipiirretyssä kartassa (MMH H77 3/2a-7) tontit ovat samat, paitsi Klemelän tontti puuttuu ja Jaakkolan tontti on yhdistetty Lassilan ja Paaran tontteihin. Klemelän jakolohkolle on merkitty talosymboli hieman Klemelän nykyisestä ja myös 1893 isonjaonjärjestelyn kartassa näkyvästä talouskeskuksesta Kiipulle päin tien varteen tien luoteispuolelle. Jaakkolan kohdalla ei talosymbolia näy. Arvioni on että tämä kartan lopullinen versio kuvastaa isonjaon aiottua lopputulosta. 

Talojen nimet ja maanluonnot

Talojen isojakolitterat, talojen nimet nykyisessä muodossaan, talonnimien isojakokartassa käytetyt muodot, talojen maanluonnot ja talojen haltijat isonjaon kartoissa ja asiakirjoissa ovat seuraavat:
 
Isojako-
littera
Nykyinen
nimi
Nimi 
kartassa
Maanluonto Haltija
Litt. A Lassila Lassila rälssitalo vuokraaja Juho Matinpoika
Litt. B Mattila Mattila rälssitalo vuokraaja Simo Martinpoika
Litt. C Kurkku Kurcku rälssitalo vuokraaja Jaakko Matinpoika
Litt. D Heikkilä Hejkilä rälssitalo vuokraaja Adam Tuomaanpoika
Litt. E Paara ja Jussila Para och Jussila sukuoikeustalo talollinen Tuomas Jaakonpoika
Litt. F Kara Kara sukuoikeustalo talollinen Antti Adaminpoika
Litt. G Klemelä Klemälä perintörälssitalo talollinen Simo Heikinpoika
Litt. H Jaakkola Jacola perintörälssitalo talollinen Gabriel Gabrielinpoika
Litt. I Kutila Kuttila sukuoikeustalo talollinen Martti Tuomaanpoika
Litt. K Timari Timari sukuoikeustalo talollinen Matti Jaakonpoika
Litt. L Eskola Eskola sukuoikeustalo talollinen Heikki Eerikinpoika
Litt. M Valtti Walti sukuoikeustalo talollinen Sipi Matinpoika
Litt. N Jokioisten kartano Jockis Gård - -

Taloista rälssi- ja sukuoikeustaloille jaettiin isossajaossa vain peltoja ja niittyjä. Perintörälssitiloille jaettiin peltoa, niittyä ja metsää. 

Jokioisten kartanolle jaettiin osia sukuoikeustalojen siihenastisista pelloista ja niityistä, sekalaisia sotilaiden ja muiden itsellisten peltoja ja niittyjä, joiden nautinnasta nämä maksoivat vuokraa Jokioisten kartanolle erillisten sopimusten mukaan, kartanon riidattomassa omistuksessa jo ennestään olleita niittyjä ja jakokunnan yhteistä metsämaata.

Torpat

Muusta asutuksesta isonjaon kartalla erottuvat seuraavat kolme torppaa tai uudistaloa (nimityksiä "torp eller nybygge", "torp" ja "nybygge" käytetään asiakirjoissa rinnan): 
 
Nimi  Nimi asiakirjoissa
Riidanloppu Ridanloppo nybygge
Kuusniemi Kosniemi nybygge eller torp
Talpia Talpia nybygge, Talpia torp

Näistä on isojakokarttaan merkitty vain viljelykset, mutta ei talouskeskuksia. Konseptikartassa, mutta ei enää lopullisessa kartassa, on talosymboli Kuusniemen kohdalla. Kaikki nämä torpat osuivat jaossa Jokioisten kartanon jakolohkolle. 

Sijainti torpilla on seuraava: Riidanlopun viljelykset ovat lähellä Kiipunjärven rantaa samalla paikalla kuin myöhempi Salmenojan torppa isonjaon järjestelyn kartassa v. 1893. Talpian viljelykset ovat lähellä nykyistä Talpiaista suurin piirtein samalla paikalla kuin Talpian torppa isonjaon järjestelyn kartassa 1893. Kuusniemen viljelykset ja karttaan merkitty talouskeskus ovat Yöninojan eteläpuolella Kiipunjoen varessa vastapäätä nykyistä Vähä-Kuusniemeä.

5.3. Tilusjärjestelyjen kartat 1849-52

Rajajärjestelyjä ja tilusten yhteenvetoa varten tehdyissä kartoissa vuosilta 1849-52 näkyy ainoana muutoksena tonteissa Lassilan ulosmuutto, kun sen tontti Paaran, Kutilan Karan ja Valtin tilusjärjestelyn kartassa (Jokioinen 4:b) osoitetaan Paaralle. Saarten kylän Eskolan ja Timarin tilusjärjestelyn kartassa vuodelta 1849 (Jokioinen 4:e) ovat talojen tontit samat kuin isonjaon kartassa vuonna 1793.

Torpista ei edellämainituissa Kiipun kylän tilusjärjestelyn kartoissa ole merkintöjä. Saarten kylän kartassa vuodelta 1849 näkyvät seuraavat torppien nimet:
 
Nimi  Nimi asiakirjoissa
Mäkilä Mäkilä
Hakamäki  Hakamäki
Hakala Hakala
Leppäkoski Läppäkoski

Sijainti näillä on sama kuin maanmittauslaitoksen uudessa pitäjänkartassa 1920-luvulla ja myös nykyisessä peruskartassa.

5.4. Isonjaon järjestelyn kartta 1893

Isonjaon järjestelyn lähtötilanne

Kiipun kylän isonjaon järjestelyn kartta vuodelta 1893 kuvaa isonjaon järjestelyn alkutilannetta. 

Vanhalla kylätontilla ovat järjestelyn alkutilanteessa edelleen Mattila, Kara, Paara ja Valtti, samoin kuin Kutila ja Heikkilä ovat vanhoilla paikoillaan tien vastakkaisella puolella. Kylätontilta pois siirtyneitä jo ennen vuotta 1893 ovat Jaakkola, Klemelä, Lassila ja Kurkku. 

Ulosmuuttaneista taloista Jaakkola sijaitsee  jo järjestelyn alkutilanteessa v. 1893 nykyisellä paikallaan ja Klemelän tontti on lähellä nykyistä paikkaa pellolla tien vastakkaisella puolella. Nykyisillä paikoillaan ovat myös Lassila ja Kurkku. 

Talojen muutot ennen isonjaon järjestelyä

Muutoista Jaakkolan ja Klemelän siirrot pois kylätontilta ovat karttojen perusteella tapahtuneet viimeistään isonjaon tuloksena, kun niille vielä isojakokartan konseptiversiossa, mutta ei enää puhtaaksipiirretyssä kartassa, on merkitty tontit kylätontille tai sen läheisyyteen. 

Jaakkolan uudesta paikasta ei isojakokartassa ole merkintää, sen sijaan Klemelälle on isojakokartan puhtaaksipiirretyssä versiossa merkitty talouskeskuksen symboli nykyisestä paikasta n. 300 m koilliseen tien pohjoispuolelle. Vuoden 1893 kartassa Jaakkolan sijainti on sama kuin nykyinen, Klemelän tontti on vuonna 1893 ollut nykyisestä talouskeskuksesta n. 200 m itään tien toisella puolella. Jo tuolloin on Klemelän nykyisen tontin paikalla ollut talousrakennuksia. 

Lassilan muutto pois kylätontilta nykyiselle paikalleen on karttojen perusteella tapahtunut joko ennen tai jälkeen v. 1849-53 tilusjärjestelyjä. Kurkun siirtyminen nykyiselle paikalleen kylätontin pohjoispuolelle on karttojen perusteella tapahtunut joskus vuosien 1849-53 järjestelyjen jälkeen mutta ennen v. 1893 järjestelyä. 

Talojen muutot isonjaon järjestelyssä

Seuraavassa on lueteltu Kiipun kylän talojen jakolitterat ja omistajat isonjaon järjestelyn 1893-98 asiakirjojen mukaan. Lisäksi on ilmoitettu Kiipun ja Saarten kylien talojen nimet, isojakolitterat ja maaluonnot maarekisterin mukaan:
 
Rn:o Nimi Maaluonto jako-
littera
Omistaja
Mattila  puhdas rälssi litt. B Jokioisten Kartano Oy 
vuokraaja Joose Juhonpoika
2 Kara sukuoikeusrälssi litt. F Kaarle Kara
3 Jaakkola rälssiveroinen perintötalo litt. H Kaarle Jaakkola
4 Klemelä rälssiveroinen perintötalo litt. G Juho Klemelä
5 Paara sukuoikeusrälssi litt. E Jokioisten kartano Oy 
vuokraaja Antti Jakonpoika
6 Kutila sukuoikeusrälssi Litt. I Aleksander Kutila
7 Heikkilä puhdas rälssi Litt. D Jokioisten kartano Oy
8 Jussila sukuoikeusrälssi litt. E Jokioisten kartano Oy 
vuokraaja Antti Jakonpoika
9 Lassila puhdas rälssi Litt. A Jokioisten kartano Oy
10 Kurkku sukuoikeusrälssi Litt. C Jokioisten Kartano Oy
11 Valtti sukuoikeusrälssi Litt. M Justus Jaakonpoika Valtti
12 Eskola sukuoikeusrälssi Litt. L
13 Timari sukuoikeusrälssi Litt. K -

Kun isonjaon järjestely toteutettiin, tulivat vanhalta kylätontilta ulosmuutettaviksi seuraavat talot:
 
talo  uuden tontin paikka asuinrakennuksen mitat
(pituus x leveys x korkeus)
Mattila Suoniitylle 
n. 1,5 km vanhalta tonttipaikaltaan
8m x 8m x 4,2 m
Paara ja 
Jussila
nk. Mullin mäelle 
n. 2,5 km entiseltä tonttipaikalta
22m x 8,3 m x 4,2 m
Kutila  Saarikon torpan paikalle 
n. 3,5 km vanhasta tontinpaikasta
21 m x 7 m x 3,6 m
Heikkilä n. 4,5 km vanhasta tonttipaikasta 22 m, 7,8 m x 4,6 m

Torpat ja töllit isonjaon järjestelyn kartassa

Torppien tonteista vain osa on isonjaon järjestelyn kartassa nimetty. Kartassa nimetyt torpat ja töllit ovat seuraavat:
 
Nimi Huomautuksia Nautinta
Ahola   Jokioisten Kartano
Anttila torppa Jokioisten Kartano
Arola torppa Jokioisten Kartano
Hakala torppa Jaakkola
Hakamäki   Jaakkola
Harjula torppa Jokioisten kartano
Hast tölli Jokioisten kartano
Heikkilä torppa Jokioisten kartano
Ilola torppa Jokioisten kartano
Joklin torppa Jokioisten kartano
Juhola torppa Jaakkola
Kauppi torppa Jokioisten kartano
Koivusoja torppa Jokioisten kartano
Kujanpää   Jokioisten kartano
Kulmala torppa Jokioisten kartano
Kuusniemi   Jokioisten kartano
Mäenpää torppa Jokioisten kartano
Mäenpää torppa Jaakkola
Mäkelä torppa Jokioisten kartano
Männikkö torppa Jaakkola
Ojala   Klemelä
Paskala torppa Jokioisten kartano
Punamäki torppa Jokioisten kartano
Pyöli   Waltti
Pääjärvi   Jokioisten kartano
Rantala   Jokioisten kartano
Raukko   Jokioisten kartano
Saarikko   Jokioisten kartano
Salini torppa Jokioisten kartano
Salmenoja   Jokioisten kartano
Savikko torppa Jokioisten kartano
Suonpää   Jokioisten kartano
Suutari tölli Jokioisten kartano
Takala torppa Jaakkola
Talpia torppa Jokioisten kartano
Talpia torppa Jokioisten kartano
Talpia torppa Jokioisten kartano
Uutela torppa Jokioisten kartano
Viberg torppa Jaakkola
Vähä-Kuusniemi torppa Jokioisten kartano
Wesman tölli Jokioisten kartano
Yliskylä torppa Jokioisten kartano
Österman tölli Klemelä

Nimeämättä kartassa on jätetty  etenkin Jokioisten kartanon nautinnassa olleita torppien ja töllien tontteja lähellä Kiipun vanhaa kylätonttia. 

Muista rakennuksista isonjaon järjestelyn kartalta erottuvat riihet ja riihitontit, joita on taloilla ja torpilla etenkin kylätontin läheisyydessä yleensä varsinaisista tonteista selvästi erillään. Myös navettoja, saunoja, aittoja ja asuinrakennuksia on eritelty. Lähellä Klemelää on WPK:n kalustohuone ja Klemelän rakennuksista mainitaan erikseen meijeri, joka on sijainnut lähellä nykyistä päärakennusta. 

Jos isonjaon järjestelyn karttaa verrataan 1900-luvun alussa muistitiedon mukaan piirrettyyn karttaan(20), niin havaitaan, että lähellä Kiipun kylätonttia olleita torppia tai töllejä ovat olleet mm. Kivistö, Syrjä, Värmi ja Enqvisti sekä jotkin vain asukkaiden etunimen mukaan nimetyt asumukset kuten Juha Seppä, Tuomon ja Liisan pirtti (myöhempi asukas kartan selityksen mukaan Virtaska), Jassun pirtti ja Hermannin pirtti. Vastapäätä Kiipun kylätonttia joen toisella puolella olevista asumuksista muistinvaraisessa kartassa nimettyjä ovat Hasti sekä Seffan ja Jussin pirtti ja Maija-Liisan pirtti. 

Johtuen muistinvaraisen kartan epätarkkuudesta ei siinä nimettyjä asumuksia voida varmasti  paikantaa isonjaon järjestelyn kartalle ilman tarkempaa lisätietoa. Ristiriidassa  muistinvarainen kartta ja isonjaon järjestelyn kartta tuntuvat olevan Hastin töllin kohdalla, joka muistinvaraisessa kartassa on merkitty lähelle Mäkilää, mutta isonjaon järjestelyn kartassa nykyisen Vähämäen kohdalle. Selityksenä tälle voi olla, että muistiedon mukaan "Vähämäen pappa oli Hastin poikia" (21).

5.5 Vuokra-alueiden järjestelyn kartta 1918-21

Vuokra-alueiden järjestelyssä olivat kohteena pääasiassa Jokioisten kartanon välittömästi hallitsemat osat kylästä, joilla oli torppa-asutusta. Samalla myös kartanoon vero- tai vuokrasuhteessa olleista kylien kantataloista (vuokratilat, sukuoikeustilat ja perintörälssitilat) tehtiin täysin itsenäisiä tiloja. Paitsi entisille torpille ja mäkituville maata jaettiin myös uusille viljelys- ja asuntotiloille. 

Jokioisten kartanon (eli Suomen valtion) omistukseen jäivät tällöin lähinnä sivukartanoiden viljelysmaat (Kiipulla Nummelan sivukartanon maat) sekä ylimääräinen metsämaa (Kiipulla Kiipunjärven länsipuolinen metsäalue).  Julkisyhteisöistä olivat maansaajina lisäksi Jokioisten kunta (Kansakoulun tontti) ja Jokioisten seurakunta (Kanttorila ja osia Pappilan tiluksista).

Järjestelyssä ne tilat, joita Jokioisten kartano omisti (talot N:o 1 Mattila, N:o 5 ja 8 Paara ja Jussila, N:o 7 Heikkilä, N:o 9 Lassila ja N:o 10 Kurkku) sekä muut Jokioisten kartanon suoraan omistamat tilukset Kiipun ja entisessä Saarten kylissä yhdistettiin uudeksi maarekisteritaloksi N:o 1 Mattila, josta kaikki Jokioisten kartanosta muodostetut  tilat lohkottiin. Pääosin ulkopuolelle järjestelyn jäivät tällöin Kiipulta perintörälssitalot Jaakkola ja Klemelä sekä sukuoikeustaloista Kara, Kutila ja Valtti ja Saarten Timari ja Eskola. 

Muodostetut tilat järjestelyssä olivat seuraavat: 
 
Rn:o Tila Omistaja
1:1 Lehtonen Joose Lehtonen
1:2 Pappila Jokioisten seurakunta
1:3 Lukkarin Virkatalo Jokioisten seurakunta
1:4 Kirkkola Matti Kirkkola
1:5 Koivusoja Oskari Koivusoja
1:6 Ahola Matti Ahola
1:7 Peltoniemi Juho Kustaa Peltoniemi
1:8 Heikkilä Oskari Heikkilä
1:9 Savikko Juho Savikko
1:10 Murto Konsta Levokoski
1:11 Äijänkanto Kalle Lamminen
1:12 Naapuri Kalle Mikael Heikki
1:13 Kauppi Aleksi Kauppi
1:14 Sillanpää Oskari Sillanpää
1:15 Harjula Edvard Harjula
1:16 Mäenpää Erland Mäenpää
1:17 Suova Justus Harjula
1:18 Hallahuhta Adolf Rantanen
1:19 Vähämäki Vihtori Vähämäki
1:20 Mäkilä Juho Mäkilä
1:21 Kivistö Sofia Kivistö
1:22 Kansakoulu Jokioisten kunta
1:23 Kujanpää Vihtori Kujanpää
1:24 Raukko Oskari Raukko
1:25 Pyöli Juho Pyöli
1:26 Lassila Juho Vihtori Lassila
1:27 Anttila Santeri Anttila
1:28 Välimäki Kustaa Anselmi Viljanen
1:29 Talpia Alfred Talpia
1:30 Ruona Suomen valtio
1:31 Talvisilta Toivo Talvisilta
1:32 Iso-Kuusniemi Kalle Hakala
1:33 Pirttioja Alfret Tuomi
1:34 Arola Kalle Pirttioja
1:35 Hainari Suomen valtio
1:36 Ilola Juho Heikki Ilola
1:37 Salo Suomen valtio
1:38 Vähä-Kuusniemi Oskar Vähä-Kuusniemi
1:39 Koskela Toivo Kuusniemi
1:40 Jokiniemi Kalle Lähteenmäki
1:42 Pääjärvi Joose Pääjärvi
1:43 Multamaa Kalle Heinämaa
1:44 Paara Antti Paara
1:45 Puisto Jalmari Uotila
1:46 Jussila Oskari Selkälä
1:47 Jokipolvi Malakias Joklin
1:48 Kurkku Antti Kurkku
1:49 Korkeamäki Aleksanteri Korkeamäki
1:49 Korkeamäki Aleksanteri Korkeamäki
1:50 Syrjälä Otto Syrjälä
1:51 Yliskylä Amanda Yliskylä
1:52 Uutela Kalle Uutela
1:53 Mäkipelto Jalmari Uutela
1:54 Joutsenvuori Ida Svanberg
1:55 Lahti Oskari Lahtinen
1:56 Moisio Suomen valtio
1:57 Niinivirta Väinö Lindström
1:58 Langennut Väinö Lindgren
1:59 Peltovuori Suomen valtio
1:60 Kärki Oskari Levänen
1:61 Hakkari Väinö Lindgren
1:62 Ruostekoski Juho Ruostekoski
1:63 Myllykoski Suomen valtio
1:64 Saartenkoski Suomen valtio
1:65 Virta Tilda Virtanen
1:66 Riihimäki Suomen valtio
1:67 Jokiranta Suomen valtio
1:68 Lehtimäki Juho Syrjä
1:69 Punamäki Vihtori Toivonen
1:70 Mattila Joose Mattila
1:71 Ruissalo Oskari Eskola
1:72 Aivinainen Albert Nyström
1:73 Kiili Vihtori Laine
1:74 Saarikkomäki Oskari Saarikko
1:75 Salmenoja Hendriikka Salmenoja
1:76 Kalastusmaja Suomen valtio
1:77 Peräsuo Juho Peräsuo
1:78 Koli Juho Niemi ja Toivo Vihtori Kujansuu
1:79 Lahdelma Matti Nikander
1:80 Suonpää Kustaa Aleksanteri Suonpää
1:81 Lisämaa Suomen valtio
1:82 Nummelan kartano Suomen valtio
1:83 Leppäkoski Anselm Leppäkoski
1:84 Korkeakoski Juho Korkeakoski
1:85 Saarten-Mäkilä Konsta Mäkilä
1:86 Mäkinen Malakias Mäkinen
1:87 Tapiola Emil Ahlbom
1:88 Hakamäki Heikki Hakamäen perill.
1:89 Hakala Juho Hakala
1:90 Suonkanta Henriikka Hannula
1:91 Peltomaa Erkki Eskola
1:92 Märkälä Suomen valtio

5.6 Maanmittaushallituksen 1920-luvun pitäjänkartta

Maanmittaushallituksen 1920-luvun pitäjänkartassa näkyvät vuosien 1918-21  vuokra-alueiden järjestelyn ohella muut vuoteen 1923 mennessä tehdyt maanmittaustoimitukset. 

Näitä oli kaikkiaan vain kolme: Jaakkola, jonka omistajana vuonna 1912 oli Jokioisten kunta, jaettiin v.1912 viiteen osaan, joista kahdesta tuli itsenäisiä lohkotiloja. Klemelästä  erotettiin v. 1921 yksi lohkotila ja Nummelan kartanosta erotettiin v. 1923 tontti Jokioisten osuusmeijerille.
 
Vuosi Vanha Rn:o Uusi Rn:o Nimi Omistaja
1912 3 3:1 Heinämaa Kalle Heinämaa
1912 3 3:2 Heinoja Juho Heinoja
1912 3 3:3 Huhdanmäki Jokioisten kunta
1912 3 3:4 Rautamulta Jokioisten kunta
1912 3 3:5 Jaakkola Jokioisten kunta
1921 4 4:1 Ojala Vilhelmiina Ojala
1921 4 4:2 Klemelä Anselm Klemelä
1923 1:82 1:93 Jukola Jokioisten osuusmeijeri
1923 1:82 1:94 Nummelan kartano Suomen valtio

Lähdeviittaukset

(1)  Anttila (1991): 14-15

(2) Anttila (1991): 16

(3) Hämeen maanmittaustoimisto: Erikoisluettelo, Jokioinen; Maanmittaushallituksen Maanmittausarkisto: Uudistusten luettelo, Jokioinen

(4) Alanen & Kepsu (1989)

(5)  Ek (1981)

(6) Anttila (1991):49; Huuhtanen (1978): 22

(7) Peltovuori (1993): 24, 43-45; Kaukovalta (1934)

(8) Peltovuori (1993): 46-47; Kaukovalta (1934)

(9) Helle (1950): 127; Aaltonen (1931): 136

(10) Anttila (1991): 51-53, 186-187; Peltovuori (1963): 52-71

(11) Anttila (1991): 186-187; Peltovuori (1963):71

(12) Peltovuori (1963): 65

(13) Peltovuori (1963): 66-69

(14) Anttila (1991): 188, Peltovuori (1963): 69

(15) Peltovuori (1963): 82-83; Anttila (1991): 186

(16) Anttila (1991): 186; Peltovuori (1963): 82-83

(17) Helle (1945): 37

(18) Helle (1950)

(19) Helle (1950): 139

(20) Pohjakallio (1982); julkaistu myös Anttila (1991): 19

(21) Pohjakallio (1982): 17.

 


Alkuun